Niinpä. Pian on helmikuu ja ensimmäiset esikasvatusta vaativat kukat ja syötävät saa kylvää. Se onkin oma jännitysnäytelmänsä, sillä on oltava tarpeeksi lämmintä ja kosteaa. Harmi etten saa tähän liitettyä nauruani, kun sanon lämmintä. Meidän torpan sisälämpötila on tänä talvena ollut +10 ... +16- asteen välillä. Lämmintä on siis riittänyt.
Mutta se kasvukausi, sehän käynnistyi omalta osaltani viikonloppuna siemeninventaariolla. Edellisvuosista oppineena olen ymmärtänyt, että aina kannattaa tarkistaa kotivarastot ennen siemenkaupoille suuntaamista. Muutoin voi käydä niin kuin itselleni ja huomasin että varastoista löytyi 5 (kyllä, viisi) siemenpussia korianteria. Olisin ymmärtänyt tämän basilikan kohdalla, jota meillä kuluu valkosipulin kaverina melkeinpä jo laittoman paljon. Mutta että korianteri. Ehkäpä korianteri on ollut alitajunnassani ja nyt se yrittää selkeästi viestiä, että kylvämällä kaiken pitää hankkia myös kuivuri, jonka hankkimista olen lykännyt ajatellen sen olevan taas yksi turha väline kaikkien muiden joukossa. Mistä näitä tietää.
Kirjasin tunnollisesti siemenpussit vihkoon, merkitsin päivämäärät vuoden tarkkuudella sekä sen, onko pussi avattu. Näin pysyn ehkä kärryillä siitä, mitä vielä pitää hankkia. Lisäksi jätin tilaa uusille hankinnoille, sillä itseni tuntien jotain tulee aina lisää.
Siemenhankintalistalla ovatkin vain :
- ruohosipuli
- erilaiset salaatit ja
- mansikka
Mansikan suhteen vielä pohdin, josko vain ostaisin taimet, sillä viime vuoden esikasvatuskaaos on vahvasti mielessäni.
Kasvukauteen liittyy oleellisesti myös pelkkien siementen lisäksi kasvatusalustat. Löysin viime vuonna sellaisia "kiekkoja", joihin löräytetään vettä ja ne turpoavat. Yhden kerran kokemuksella hankin niitä syksyllä alesta lisää. Kiekot saa vanhoihin "pikkukasvareihin" loistavasti ja tilaakin säästyy. Sen lisäksi ne olivat oikeasti toimivia ja jokainen siemen iti, mitä kiekkoihin laittoi.
Uutena välineenä ajattelin hankkia soilblokkerin, joilla saa tehtyä omia kasvatuskuutioita. Koska kaikki on vähän aina välineurheilua, sillä miksi ei helpottaisi jotain asiaa jos se vaan on mahdollista (ja tarpeellista).
Ja kuten alussa mainitsin, tarvitaan myös lämpöä ja valoa. Meillä jälkimmäinen hoituu kasvivaloilla, mutta lämpö tuottaa tänä vuonna harmaita hiuksia. Ei ole hyödynnettävää lattialämmitystä ja talvi on kylmä. Se onkin saanut pohtimaan, mitä kaikkea on tarpeellista esikasvattaa ja mitä pystyy kylvämään suoraan. Ainakin avomaan kurkut ehtivät mainiosti suorakylvettyinä, kuten myös lehtikaali. Suurin osa haaveilemistani kukista on kuitenkin esikasvatettava ja se kieltämättä jännittää. Viime vuonna yksikään esikasvattamani kukka ei kukkinut, vaan kuoli juhannuksen tienoilla.
Haluaisin kirjoittaa tähän listan, millä varmasti onnistut esikasvatuksessa. Mutta koska omalla kokemuksellani en joka kerta onnistu, listaan tähän sen millä olen itse onnistunut viemään esikasvatusta eteenpäin.
- hyödynnä viinirypälerasiat minikasvihuoneina
- selvitä etukäteen, mitä pitää kylvää missäkin kuussa
- pidä kylvöt kosteana
- hanki kasvivalo(ja)
- älä aliarvioi lämmön vaikutusta
- kouli taimet, muista lannoitus
- älä siirrä taimia ulos liian aikaisin (joskus tuntuu että lämmin ei saavu koskaan, malta silti)
0 yorum:
Lähetä kommentti